Kas siinäpä pulma.
Aamun erilaisia ötökkäsivuja luettuani alan tulla siihen tulokseen, että ruusuparkaani / -parkojani vaivaa useampikin kutsumaton vieras. Tai no, miten sen nyt ottaa, onko ne kutsuttuja vai ei. Kärsäkäspäätelmään tulin alunperin siksi, että kukkanuput ovat useimmiten katkaistu / taipuneet tyvestä ja itse nuppu tuhottu syömällä, sisältä päin. Vattukärsäkäs (ainakin) tekee näin. Kohteeksi ovat joutuneet erityisesti 'Williams Double Yellow', torniolaaksonruusu sekä juhannusruusu, joskin jälkimmäinen on kooltaan niin kookas, ettei siinä vauriot niin näy, enkä niitä murehdi. Kirvoja olen siitä kyllä ruiskutellut joku kesä mäntysuovalla.
Näiden nuppuvaurioiden lisäksi ruusussa on aina lehtiä kääriytyneenä pienelle mytylle, ihan heti alkukesästä lähtien, ja näiden myttyjen sisältä sitten, pahimmillaan kukinta aikaan, joskaan kukkia ei kyllä näy, löytyy sellaisia isoja ja lihavia vihreitä toukkia, yök. Jotka löydettyäni liiskaan. Kyykin siis alle puolimetrisen ruusunreppanani vieressä kesäisin harva se päivä aina siihen asti, kunnes olen todistanut viimeisenkin nupun jääneen kukattomaksi.
Tänä keväänä olen koettanut olla äärimmäisen haukkana. Olen jo nyt mielestäni onnistunut paikantamaan muutamia pelkkiä lehtisilmuja, joiden sisältä vihreän tiiviin lehtipaketin sijasta olenkin löytänyt joko mustaa pistettä (ulostetta, luulisin) tai limaa. Liiskattu toukka, luulisin. Nämä silmut olen tunnistanut joko niiden muodosta tai sitten lehtisilmun kärjessä olevasta ruskeahkosta rypylästä, mitä se lie, en osaa sanoa. Viljaminkeltaruususta olen napsinut pois ehkä 4 lehtisilmua ja torniolaaksonruususta eilen ensimmäisen. Ja jokaisen silmun olen varmasti läpi käynyt.
Nyt vain on ilmeisesti sellainenkin vaihtoehto vielä, että itse paholainen asuukin jossain ruusun versossa ja sieltä sitten kevään tullen kaivautuu lehtisilmuihin. Ruusuissani kun on sellaisia kuolleitakin oksia tyystin. Joten liekö viimeinen vaihtoehto vielä, katkaista pois osittainkin kuolleet oksat tyvestä asti (itken jo sisäisesti) ja toivoa parempaa huomista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti